EU keskitetty tulliselvitys- halusit tai ei

Tulevaisuuden tullaus: keskitetympää, nopeampaa ja tarkempaa
Kuva
eu flag

Suomessa olemme jo vuosia tottuneet keskitetyn tullauksen malliin, missä tulliasiointi tapahtuu keskitetysti Tullin Sähköisessä Palvelukeskuksessa eli Spakessa. Meidän ei ole tarvinnut miettiä, mikä tullitoimipaikka vastaa mistäkin rajanylityspaikasta tai mikä on asiakkaan kotitulli. Viennissä Suomesta EU:n ulkopuolelle olemme voineet lähettää tavarat mitä tahansa reittiä pitkin tietäen, että yksi ja sama taho hoitaa tullauksen. Myös tuonnin ja transitotavaroiden asiakirjat on esitetty Spakeen, riippumatta siitä, millä kuljetusvälineellä tai minne passitettava tavara on tulossa.

Siirtyminen vielä laajempaan malliin ei siis pitäisi olla meille suuri haaste. Vai onko sittenkin?

Keskitetty tulliselvitys

Keskitetyssä tulliselvityksessä ilmoittaja voi antaa sijoittautumispaikkansa tullille ilmoituksia myös tavaroista, jotka esitetään tullille toisen EU-jäsenvaltion tullitoimipaikassa. Tuonnin keskitetty tulliselvitys voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön vasta, kun EU:n laajuiset sähköiset järjestelmät ovat valmiina tukemaan tullilainsäädännön uudistuksia. Suomessa käyttöönotto on suunniteltu vuodelle 2025. Siihen asti luvanvaraisissa tuontitullauksissa, jotka koskevat useampaa EU:n jäsenvaltiota, noudatetaan edelleen aiempia yhteisöluvan (SASP, Single Authorisation for Simplified Procedure) periaatteita.

Onko jäsenmaakohtainen tulliajattelu enää tätä päivää?

On selvää, että meille tämä muutos on helpompi kuin monille muille EU-maiden toimijoille, jotka yhä joutuvat miettimään tullitoimipaikkoja ja sitä, mikä tulli vastaa minkäkin tuotteen tullauksesta. Tämä on edelleen todellisuutta EU:ssa. Olemme nyt suuren muutoksen kynnyksellä, ja edessä on mielenkiintoisia vuosia. Tullihistorian kannalta merkittävät uudistukset vaikuttavat kaikkiin ulkomaankaupan osapuoliin.

Nyt on aika muuttaa ajattelutapaamme, kuten teimme vuosia sitten. Meidän on nähtävä koko EU yhtenä tullialueena ja tarkasteltava toimintaamme sen laajuudessa. Millaisia tullitoimintoja meillä on eri EU-maissa, ja voisiko niitä keskittää Suomeen? Onko jäsenmaakohtaista tulliajattelua ylipäätään tarpeen muuttaa, jos nykyinen malli toimii?

Nykyinen malli on osoittautunut toimivaksi, ja moni ei ehkä enää muista, millaista toimitusketjun hallinta oli silloin, kun tulliasiointi hajautui useisiin eri tullitoimipaikkoihin ja tullipiireihin. Olisiko paluu vanhaan parempi ratkaisu? Miten se vaikuttaisi logistiikkaan ja kustannuksiin?

Muutos on jo alkanut – hyödynnetäänkö tilaisuus?

”Hyvään vanhaan aikaan" rekat saattoivat ajaa satoja kilometrejä vain päästäkseen oikeaan tullitoimipaikkaan. Oliko se kuitenkaan oikeasti hyvä aika? Pitkät odotusajat ja ylimääräiset logistiikkakustannukset olivat arkipäivää. Nyt meillä on mahdollisuus viedä sama keskitetyn tullauksen malli EU:n tasolle – tai ainakin aloittaa kahden jäsenmaan välisenä uutena toimintona. Keskitetty tullaus mahdollistaa sen, että yritykset voivat hoitaa tullimuodollisuutensa yhdestä paikasta, riippumatta siitä, missä tavara fyysisesti esitetään tullille. Tämä vähentää hallinnollista taakkaa, nopeuttaa toimitusketjuja ja pienentää tullauskustannuksia.

EU:n keskitetty tullaus ei tarkoita, että koko EU:n pitäisi siirtyä siihen kerralla. Sen sijaan muutokset kannattaa toteuttaa vaiheittain, aloittaen niistä maista, joissa tullitoiminta on merkittävintä. Pienemmissä maissa voimme odottaa EU:n tulliuudistusta, joka lopulta poistaa jäsenmaiden väliset tullirajat.

Tulevaisuuden tullaus: keskitetympää, nopeampaa ja tarkempaa

Vaiheittainen eteneminen tuo myös etuja. Esimerkiksi viranomaisten lupakäsittely on huomattavasti nopeampaa, kun mukana on vain yksi jäsenmaa Suomen lisäksi 27 sijaan. Jokaisesta hyväksytystä luvasta kertyy arvokasta kokemusta, joka auttaa kehittämään mallia edelleen.

Muita konkreettisia etuja ovat esimerkiksi kustannussäästöt, sillä yritykset voivat keskittää eri maiden tullitoimintonsa yhteen paikkaan, mikä vähentää päällekkäisiä prosesseja ja säästää resursseja. Lisäksi logistiikka tehostuu, kun tulliselvitys ei ole sidottu tiettyyn jäsenvaltioon, vaan se voidaan hoitaa siellä, missä yrityksen prosessit toimivat tehokkaimmin. Myös oikeellisuus ja läpinäkyvyys paranevat, sillä yhdenmukaisemmat tullimenettelyt ja keskitetty tietojenkäsittely vähentävät virheitä ja helpottavat valvontaa.

Lopulta Suomen tullaukset siirtyvät EU-tason ilmoituksiin, halusimme sitä tai emme – aivan kuten tekoälystä on tullut osa arkeamme, vaikka sillä on yhä vastustajansa. Yritykset voivat joko valmistautua muutokseen aktiivisesti jo nyt tai jäädä odottamaan, kunnes sen tuomat vaatimukset pakottavat ne sopeutumaan.

Kilpailukyky, oikeellisuus, kustannussäästöt ja rajattujen toimijoiden tehokkuus ovat asioita, joita kannattaa pitää mielessä, kun pohdimme, voisiko Suomen malli toimia koko Euroopassa.

Jos mietityttää, miten edetä – ota meidät mukaan.